Pidän huolen siitä, että tulevaisuuden MTK on taloudellisesti vahva, yhteiskunnan eturivin vaikuttaja, joka on vienyt edustamansa elinkeinot yhteiskunnan arvostuksissa nykyistäkin korkeammalle tasolle. MTK tuntee jatkossakin ansiokkaan historiansa, mutta katsoo aiempaa rohkeammin ja uudistavalla otteella tulevaisuuteen. Rakennan yhdessä koko jäsenkunnan kanssa tulevaisuutta järjestön edustamille elinkeinoille kulkien tulevaisuuden edellä enkä kehitystä seuraten. Järjestö tulee olemaan jäsenten keskuudessa laajalti arvostettu ja sen edunvalvontaa arvostetaan korkealle jäsenistössä, sekä vahvasti tilojaan laajentavien ja kehittävien keskuudessa kuin myös maltillisemmin tilojaan eteenpäin vievien joukossa. MTK edustaa laajasti koko suomalaista ruoantuotantoa ja yksityismetsänomistusta. Tämä on oma lähtökohtani, mikäli olen uusi järjestön puheenjohtaja – yhdessä koko järjestön voimin tehtynä.
Omat tavoitteeni rakentuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:
- Vahvaa elinkeinopolitiikkaa. Järjestö ottaa nykyistä vahvemman elinkeinopoliittisen otteen maatalouspoliittisen otteen rinnalle. Yrittämistä ja sen edellytysten vahvistamista tuetaan eri keinoin maaseudun elinkeinoissa. Järjestö on arvostettu edunvalvoja niin vahvasti kehityshakuisille tiloille kuin myös maltillisemmin tilojaan kehittäville tiloille koko Suomessa, etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. ”Etulinjan” on pysyttävä vahvana.
- Edunvalvonnan vaikuttavuus. Järjestö on yhteiskunnan eturivissä, sen elinkeinot ovat yhteiskunnan eturivissä muiden rinnalla. Järjestö edustaa yhteiskunnassa merkittävintä osaa suomalaisesta ruoantuotannosta, yksityismetsänomistuksesta ja maaseutuyrittämisestä. Näin järjestö rakentaa sille elintärkeää vaikuttavuuttaan yhteiskunnassa. Kun elinkeino ei pysty kilpailemaan huomiosta määrällä, on sen kilpailtava huomiosta ja vaikuttavuudesta laadulla. Tämä työ on hyvin tärkeää sekä kansainvälisesti että kansallisesti.
- Kannattavuus ja ”kadonnut miljardi”. Maatalouden ”kadonneen miljardin” palauttaminen on aloitettava hyvällä strategialla ja sen tehokkaalla toimeenpanolla. Tukipolitiikalla on edelleen keskeinen rooli, tuet kohdentuvat ruoantuotantoon ja maaseutuyrittämiseen, mutta uutena elementtinä tulevat mukaan myös muut yhteiskuntaa tukevat palvelut, kuten ilmastomuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Mutta on väistämätöntä, että markkinaedunvalvonnan merkitys korostuu ja siihen tarvitaan kokemusta koko ruokaketjusta ja sen toiminnasta. Markkinaedunvalvonta ei ole vain kuluttajasuhteen hoitamista eikä korkeampien tuottajahintojen vaatimista. Ketjun pelisääntöjä on raamitettava uudella lainsäädännöllä nykyistä vahvemmin. Tämä vaatii sellaista osaamista, jota järjestössä on nyt liian vähän. Yhteiskunnalla ei ole varaa rapauttaa oman ruoantuotantonsa perustaa. ”Kadonneen miljardin” palauttaminen edellyttää myös tuottavuuden kehittämistä elinkeinon sisällä ja tässä työssä tiloja on tuettava.
- Uusi sukupolvi. Nuoret alkavat uskoa elinkeinoon ja näkevät siinä itselleen mahdollisuuden. Tämä on tärkeää ja linkittyy vahvasti edelliseen tavoitteeseen. Maatalouselinkeinon on näytettävä myös menestystarinoita. Ne luovat uskoa nuoriin ja rakentavat arvostusta muussa yhteiskunnassa. Lähtökohtana kuitenkin arjen realismi ja taloudellinen kestävyys elinkeinolle.
- Metsien merkitys ja hakkuuoikeudet. Metsien hakkuuoikeudet pysyvät, metsäteollisuudella ja metsänomistajilla yhdessä on kaikki se osaaminen ja ymmärrys, joka vaaditaan, kun metsätaloutta ohjataan muuttuvassa yhteiskunnassa. On katsottava faktoja eikä fiktioita. Metsä ja metsänomistajat saavat ansaitsemansa tunnustuksen yhtenä kansantalouden moottoreista, kyvystään ratkaista uusia yhteiskunnan eteen tulevia haasteita ja kyvystään muuntautua.
- Yksityisen omaisuuden suoja. Yksityisen omaisuuden suoja ja sen kunnioittaminen sekä siitä kiinni pitäminen on koskematon periaate myös muuttuvassa yhteiskunnassa. Kun sen osalta on tarpeen saada muutoksia, yhteiskunta korvaa muutokset täysimääräisenä.
- Maaseutuyrittäjyys. Maaseutu on muutakin yrittämistä kuin maataloutta ja metsätaloutta, maaseutu tarjoaa merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia tuottaa palveluita yhteiskunnassa. Tämä toteutumiseksi täytyy rakentaa liiketoimintaosaamista ja yrittäjäverkostoja nykyistäkin enemmän.
- Osaava ja tehokas järjestökoneisto. Järjestön päätöksenteko- , valmistelu- ja edunvalvontakoneisto on arvoa tuottava ja tehokas. Edunvalvonnan sisällön uudistuessa myös järjestö itsessään kehittyy niin osaamiseltaan kuin myös rakenteiltaan. Tätä on tarkasteltava joka hetki avoimesti tavoitteena jäsenten ja elinkeinojen etua palveleva tuottava organisaatio.