Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu uutta vuoteen 2040 asti ulottuvaa ruokastrategiaa Suomeen ja luonnos on nyt lähtenyt lausuntokierrokselle. Visiona on ylevästi ”Onnellisen ruuan maa”. On tärkeää, että Suomen ruokajärjestelmästä puhutaan ja käydään keskustelua. Nytkin paperille on laitettu tärkeitä ja ajan henkeä noudattavia tavoitteita liittyen huoltovarmuuteen, luonnon kantokykyyn, ruokakulttuuriin ja myös ruoantuotannon kannattavuuteen. Mitään näitä aiheita ja niiden tärkeyttä tuskin voi kiistää. Ne on laajalla foorumilla tärkeiksi todettu ja ilman muuta hyvin tärkeitä.
Mielestäni maatalouden kannattavuus, joka lopulta on edellytys muissa tavoitteissa onnistumiseksi, jää vielä tässä strategiaversiossa valitettavan vähälle huomiolle. Maatalouden kannattavuuteen nivoutuu niin merkittävä määrä asioita, että se tarvitsee suuren painoarvon lopullisessa strategiassa. Ja ajallisesti sen toteutuminen pitää olla kunnossa ensimmäisten joukossa, jos muiden tavoitteena olevien asioiden halutaan toteutuvan vuoteen 2040 mennessä.
Painotusta toimeenpanoon
Mikään strategia ei toteudu ilman konkreettista toimenpidesuunnitelmaa. Yleisesti ääneen lausuttu totuus yritysmaailmassa on, että vain strategian tehokas toimeenpano ratkaisee onnistumisen. Ja tehokas toimeenpano edellyttää tarkkoja aikajanalle piirrettyjä nuotteja ja mitattavia tavoitteita, jotta voidaan todentaa, että suunta on oikea ja toteutus pysyy aikataulussa. Vaikka nyt ei olla johtamassa yritystä, niin samat periaatteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia ja tärkeitä myös tässä.
Kun toimenpidesuunnitelmaa tehdään, niin erittäin hyvä kysymys on ”minkä pitää muuttua ja missä aikataulussa”, jotta tässä tapauksessa vuoteen 2040 asti ulottuva strategia toteutuu. Kun nämä kyetään määrittämään, niin ollaan jo pitkällä. Ilman hyvin konkreettista toimeenpanosuunnitelmaa ja sille asetettavia mitattavia tavoitteita sekä riittäviä resursseja toteutus jää useimmissa tapauksissa tekemättä ja tavoitteet saavuttamatta.
Keväällä 2026 eduskunnalle annetaan selonteko nyt lausuntokierroksella olevasta kansallisesta ruokastrategiasta. Lähtökohtana luoda raami, jolla ohjataan Suomen ruoka- ja maatalouspolitiikkaa tulevina vuosina. Keväälle 2026 on luvattu myös nyt valmistellun strategian toimeenpanosuunnitelma ensimmäiselle 4 vuodelle. Omat odotukseni tälle toimeenpanosuunnitelmalle ovat jopa itse strategiaa suuremmat.
Maatalouden kannattavuus edellytys tavoitteiden toteutumiseen
Kun viime vuosina jokaisen ruokastrategian vakioaihe on ollut maatalouden kannattavuuden parantaminen, niin konkreettisten numeraalisten tavoitteiden ja toimenpiteiden puuttuessa maatalouden asema ruokaketjussa on vain heikentynyt. On tärkeä ymmärtää, että viime kädessä juuri maatalouden kannattavuuteen ja maatalousyrittäjien toimintaan kiteytyy suurin osa muiden tavoitteiden toteutumisesta. Siksi maatalousyrittäjyydelle on luotava sellaiset edellytykset, jotka kannustavat yrittäjyyteen, jotka innostavat nuoria elinkeinon harjoittamiseen, jotka mahdollistavat rahoituksen saatavuuden, jotka mahdollistavat pääomien kertymisen alkutuotantoon sekä suomalaisen omistajuuden jatkuvuuden ja lopulta huoltovarmuuden toteutumisen sekä monia muita tärkeitä asioita. Omat näkemykseni tästä tulevat esiin syksyn aikana.
MTK:n oltava vahvasti mukana
MTK:n tulee olla hyvin aktiivinen tämän prosessin aikana ja huolehtia siitä, että strategian toimenpidesuunnitelmat ovat konkreettisia. Ja mikäli niitä ei synny, on ne laitettava itse paperille ja ajettava toteutukseen. Aloitteellisuutta on lisättävä. Liian ylätasolla olevia strategioita ei voi hyväksyä. On saatava aikaan konkretiaa ja mitattavuutta.
Ja lopuksi, onnellinen ruoka syntyy vain, jos maatalouden kannattavuuteen on saatu tasokorjaus. Tiloja tulee luopumaan kaikissa olosuhteissa, tilakoko kasvaa ja toiminta tehostuu, mutta tästäkin huolimatta kannattavuuteen tarvitaan tasokorjaus. Tässä myös maatalousyrittäjillä on suuri rooli. Maailman pohjoisimpana ruokaa tuottavana maana, jossa koko ruokaketjun voimasuhteet ovat tällä hetkellä vinoutuneet, yhteiskunnalla on kuitenkin merkittävä rooli. Maatalousyrittäjät kyllä tekevät osansa.