Tehdään kyllä, mutta onko näillä toimilla sitä vaikuttavuutta, joka on tarpeen saada maatalouden yrittäjätulon vahvistamiseksi, pysyvämmin ja riittävän laaja-alaisesti? Yritysjohtamisessa niin sanotusti viivan alle jäävä tulos ja toiminnan kannattavuus kokonaisuutena on lopulta aina tavoitteena. Tämän saavuttamiseksi suunnitellaan ja päätetään toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeistä on saada nämä toimenpiteet tehdyksi. Ennen sitä on keskeistä kyetä arvioimaan se, että toimenpiteiden taloudellinen vaikuttavuus on haluttu. Jos näin ei ole, ne eivät ole niitä keskeisimpiä toimenpiteitä. Ne ovat toimenpiteitä, jotka kyllä vievät aikaa ja rahaa, mutta joilla ei saavuteta haluttuja tuloksia. Niihin ei kannata haaskata aikaa ja muita resursseja. Yhtä lailla vaarallista on keskiarvoilla eläminen. Keskiarvot kätkevät sisäänsä liian paljon ja epäkohdat jäävät piiloon.
Vaikuttavuusarviot tehtävä koskien maatalouselinkeinon kannattavuuskehitystä
Sama koskee maaseudun elinkeinoja ja maaseudullakin tilatasolla samat periaatteet pätevät kuin missä tahansa yrityksessä. Samojen periaatteiden pitää koskea myös niitä tahoja, jotka päättävät ja toimeenpanevat päätöksiä, jotka luovat edellytyksiä maaseudun elinkeinoille. Otetaan nyt tarkasteluun maatalous. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa maatalouselinkeinon kannattavuuden parantamisen edellytyksiä halutaan parantaa. Tämä on hallitusohjelman selkeä henki ja maatalouselinkeinon kannalta erittäin hyvä lähtökohta.
Nyt onkin tehty esimerkiksi valmistelua elintarvikemarkkinalain ja hankintalain muuttamiseksi. Ja monta muuta maaseudun elinkeinoille myönteistä päätöstä on saatu aikaan. Nämä kaikki siksi, että hallitusohjelman tahto toteutuisi. Esimerkkinä maatalouden kannattavuuden vahvistuminen. Mikä mahtaa olla nyt tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuusarvio, paljonko yrittäjätulon ennakoidaan paranevan tehtyjen päätösten seurauksena? Kääntyykö kannattavuuden kehitys vahvistumisuralle? Vai ovatko päätökset vain oikeansuuntaisia, jotka lopulta vain hidastavat huonoa kehitystä? Osalle tehdystä valmistelusta kannattavuuden parantuminen ei ole ensisijaista vaan yleisten toimintaedellytysten parantuminen. Esimerkkinä salmonellarahasto. Sekin on hyvin tärkeää. Mutta valmisteluita ja päätöksiä on myös tehty selkeänä tavoitteena kannattavuuden vahvistaminen.
Ruokaketju on moniulotteinen yksittäisten päätösten viidakko
Kun toimet kohdistuvat koko ruokaketjuun, ei arvion tekeminen suinkaan ole yksinkertaista, mutta jotakin tulisi uskaltaa sanoa. Aivan samoin kuin hallitus yrittää saada aikaan verotukseen tai työmarkkinoihin liittyvillä lainsäädäntömuutoksilla talouskasvua. Vaikutusarvioita on tehty ja myös sanottu ääneen. Puhutaan dynaamisista vaikutuksista, koska uusi lainsäädäntö raamittaa kokonaisuutta. Kuinka suurten arvioidaan olevan esimerkiksi elintarvikemarkkinalakiin tehtävien muutosten dynaamiset vaikutukset maatalouden yrittäjätuloon? Tämä olisi tärkeä tieto.
Ruokaketjussa yksittäisiä päätöksentekijöitä on niin monia, että vaikuttavuusarvioiden tekeminen ei ole yksinkertaista. Ruokaketjun sisäinen dynamiikka kätkee alleen niin paljon. Aikoinaan jo muutamia vuosia sitten tehty ”Karhisen raportti” otti esiin näiden vaikuttavuusarvioiden puutteen. Silloin raportissa selvitettiin mahdollisuuksia maatalouden yrittäjätulon 500 milj. eur parannukseen ja siihen tarvittavia toimenpiteitä.
Ruokaketju on moniulotteinen kokonaisuus. On tärkeää ymmärtää myös edunvalvonnassa ruokaketjun sisäiset dynamiikat. Niillä on lopulta huomattavan suuri vaikutus siihen, miten maatalouden yrittäjätulo ja kannattavuus kehittyvät. Edunvalvonnassa on edellytettävä myös ministeriöiltä ja muilta selkeitä vaikuttavuusarvioita liittyen eri toimenpiteisiin. Ja toimenpiteitä, jotka todella ovat vaikuttavia. Ja tämä koskee myös edunvalvontaa itseään. Toimenpiteiden on oltava vaikuttavia siinä määrin, että päästään pysyvämmin kannattavuudessa uudelle tasolle. Markkinasykleistä johtuva yrittäjätulon paraneminen ei ole tälle uudelle tasolle pääsemistä.
Yritysjohtamisen tavoitehakuisuudesta on paljon opittavaa myös edunvalvonnassa
Vaikka poliittista päätöksentekoa tai järjestöjä ei johdeta kaikilta osin kuten yrityksiä, monet johtamisen periaatteet ovat hyvin päteviä kaikkialla. Kun toimenpiteistä päätetään ja niitä toimeenpannaan, on syytä tehdä vaikuttavuusarvioinnit etukäteen. Ja on uskallettava sanoa ääneen taloudelliset tavoitteet toimenpiteille ja toimeenpanon onnistumisia seurattava näitä taloudellisia tavoitteita vasten. Kun elinkeino on kokonaisuutena kannattavuusvaikeuksissa, taloudelliset vaikuttavuusarviot ovat sitäkin tärkeämpiä. Niin sanotusti ”jalan tulee osua lankulle”, aikaa uusintayrityksiin ei välttämättä ole. Maatalouden yrittäjätulo on heikentynyt viima vuosikymmenten aikana yli 1 mrd. euroa, nimellisesti. Reaalisin arvoin vielä enemmän. Tuo niin kutsutun ”Karhisen raportin” lähtökohta, 500 milj. eur paraneminen, on hyvä alku seuraavien vuosien työlle maatalouden yrittäjätulon vahvistamiseksi. Kyse ei ole nopeasti saavutettavissa olevasta tavoitteesta. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että ”jalka osuu lankulle” ensiyrityksistä alkaen ja toimenpiteet ovat vaikuttavuudeltaan merkittäviä.